Noin viikko sitten perjantai-iltana huomasin, että Minin tassu punoittaa anturoiden välistä. Joskus tämä on mennyt desinfioivalla shampoolla pesten ohi, mutta vielä sunnuntai-iltana tassu oli ikävän näköinen, joten päätin varata eläinlääkärille ajan. Maanantaina heti soittoa kun klinikka aukesi ja saatiin aika tunnin päähän vakipaikkaan Kuopion Eläinlääkärikeskukselle. Koira autoon ja matkaan!
Heti aulaan saavuttua Mini pomppasi oma-aloitteisesti (siis mitä ihmettä!?) vaa'alle ja sai hienon tasan 10,0kg tuloksen. Siitä tulikin kiire odotustilaan - siellähän oli toinen koira! Vaikka toista koiraa näytti odotustilanne hieman hermostuttavan, Mini olisi kernaasti aloittanut leikin vaikka samantien. Koiran omistaja kysyikin, saisiko koira haistella Miniä hieman. Kyseessä oli ajokoira-narttu, joka suhtautuu yleensä epäluuloisesti muihin narttuihin.
Jos Minin suhtautumista toisiin koiriin voisi yhdellä sanalla kuvata, se olisi varmaankin "tyhmänrohkea". Vaikka varovasti annettiin koirien haistella toisiaan (talutushihnat kireällä tottakai!), vieras narttu päätti murahtaa Minille. Mitäs Mini tähän? Heiluttaa häntää ja yrittää päästä uudelleen haistelemaan. Pari kertaa annettiin neitokaisten vielä haistella toisiaan (Mini melkein talutushihnasta roikkuen kun sai luvan mennä haistamaan) ja toinen narttu muuttui melkein välipitämättömäksi huomattuaan, ettei tuo yli-innokas corgi-mix ole ollenkaan uhkaava.
Riemu repesi kun odotustilaan käveli hieman vanhempi corgi ("hei, sehän on yhtä matala ja pitkä kuin minäkin!"), jota Mini pusutti pari kertaa. Omistajan luvalla tietysti. :) Ihmeteltävää oli vielä kahdessa kissassa, jotka olivat turvassa kantokopassansa.
Piakkoin meidät kutsuttiin eläinlääkärin huoneeseen. Mini nostettiin pöydälle ja eläinlääkäri rapsutteli neitiä sen aikaa kun perus tietoja kyseltiin. Eläinlääkäriä huvitti Minin suhtautuminen - häntä heiluu eikä yhtään hermostuta. :) Kun eläinlääkäri sitten sanoi, että nyt voisi tassua katsoa, kokeilin "Mini, anna tassu" komentoa - ja sieltähän se lävähti suoraan eläinlääkärin kämmenelle. Ei voisi olla omistaja ylpeämpi!
Hieman tutkittua saatiin diagnoosiksi lievä tassutulehdus (tuttua, tätä on Minillä kerran tai kaksi vuoteen talvisin..). Hoidoksi desinfioivalla shampoolla pesua ja tippojen laittamista. Kauluri tai sukka tarvittaessa, ettei pääse nuolemaan. Samalla otettiin kennelyskään tehoste, joka laitettiin nenän kautta. Tätä toimenpidettä ennen Mini piti eläinlääkäriä kivana tyyppinä. Sen jälkeen kun ruisku tökättiin sieraimeen ja rokote ammuttiin nenään, Mini koki itsensä selvästi huijatuksi eikä suostunut heiluttamaan häntää vähään aikaan. ;) Kovin pitkä muisti neidillä ei kuitenkaan ole ja saipa Mini lipaistua eläinlääkärin kättä ennen kuin poistuttiin maksamaan. 64€ lääkkeineen ja tutkimuksineen.
Nyt ab-kuurin 7. päivä menossa ja tassu näyttää hieman paremmalta. Koko kuuri on 10 päiväksi mutta katsoo, joutuuko sitä jatkamaan vielä muutaman päivän yli. Sen verran hitaasti paranee - tai tulee paremman näköiseksi. Enää tassu ei näyttäisi koiraa haittaavan eikä Mini edes yritä sitä nuolla. Katsotaan sitten torstaiaamuna uudelleen.
Sukkapatentti.
Minin mielestä jotain "niiiiin noloa"!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti