Ensimmäinen juttu, josta pitää kirjoittaa on Murun takajalkojen kipeytyminen. Murmelihan kävi minun kanssa pentukurssilla sekä tokokurssilla samaan aikaan. Keskiviikon tokossa Muru osoitti pienoista hyytymistä ja seuraavana päivänä pentukurssin viimeisellä kerralla meidän piti olla enää vain katselijoiden roolissa, koska Murun takajalat selvästi aristivat niin paljon, ettei se enää halunnut tehdä mitään ja pyrki vain makuulle. Noh, kurssi loppui illalla ja suunnattiin varovaisesti kotiin. Siitä sitten heti lääkärissä seuraavana päivänä käyttämään. Perjantai on melkoista helvettiä saada koiralle eläinlääkäriaika vaikka heti aamu kahdeksalta soittelemaan aloinkin (miksi AINA nämä jutut sattuvat perjantaina???!!!) ja vaikka olin valmis viemään Murun päivystykseenkin (kipulääkettä tuon kokoiselle, pliis?!) niin eivät nähneet hommaa niin akuutiksi, että olisivat kokeneet tarpeelliseksi Murun sinne ottaa. Onneksi kotoa löytyi Minskulta joskus jäänyttä kipulääkettä ja sain luvan käyttää sitä, tosin säästeliäästi, koska eipä ollut paljoa jäljellä...
Maanantaiksi saatiin onneksi aika ja viikonloppu meni varsin huolestuneissa tunnelmissa. Maanantaiaamuna mentiin Murun kanssa eläinlääkärille, tosin "oireet", eli takajalkojen aristaminen, olivat jo lieventyneet. Eläinlääkäri laittoi meidät juoksemaan monta kierrosta ympyrää aseman pihalla ja lopulta sanoi, että Murun takajalat eivät liiku niin kuin pitäisi ja aristaa selvästi vielä.. Eli röntgenit ja bollerioositesti otettiin. Parka olikin pian lihakseen pistetyn nukutusaineen jälkeen kovin uninen ja nukahti röntgenhuoneen oven eteen. Siinä sitä sitten silittelin kunnes hoitajat tulivat hakemaan Murun kuvattavaksi. Pariksi tunniksi siis siitä töihin ja kohta taas Murua hakemaan ja tuloksia kuulemaan.
Röntgenkuvan tulos oli puhdas ja eläinlääkärin kommentti röntgenkuvasta olikin, että "erinomaiset lonkat tulossa". Borrelioositesti oli negatiivinen. Tunnustelussa Muru ei erityisesti mitään lihastakaan aristanut ja kasvukivuista kysyessäni eläinlääkäri totesi, etteivät ne yleensä kumpaankin takajalkaan tällä tavalla oireile. Päädyttiin siis siihen, että todennäköisesti Muru oli (varmaankin riehuessa...) reväyttänyt jonkin syvemmän lihaksen selästä ja se nyt sitten säteili takajalkoihin. 2 viikkoa kipulääkkeitä ja lepoa.
Koska Muru määrättiin lepäämään, Mini pääsi viemään tokokurssin loppuun. Mini on jo kertaalleen yhden alkeiskurssin tokoa suorittanut, joten tämä oli enemmän kertausta.. Kuitenkin viime kerralla järjestäjä oli eri, joten ihan mukava oli mennä uudestaan katselemaan miten sujuu. Mini hoiti homman kotiin eikä edes hölmöillyt niin paljon kuin yleensä. ;) Saatiinpa kokeilla omien taitojen mukaan myös muita asioita.
Minulla oli todella paljon suunnitelmia syyslomaviikolle; Hurts-yhtyeen keikka Helsingissä, parin päivän shoppailumatka, käynti Pielavedellä (hakemassa Mini hoidosta + tapaamassa Minin siskoa Mantaa), kaverin tuparit... Joten olin hyvin onnellinen, että kaveri- & sukulaisverkosto on näin valmis ottamaan koirulit hoitoon ja asiat järjestyivät varsin kivuttomasti!
Muru pääsi vanhemmilleni hoitoon perjantai-sunnuntai väliselle ajalle. Kuulemma oli vähän ulissut mutta ruoanlaitosta ylijäänyttä jauhelihaa saatuaan asettui hyvin taloksi. Siitä sitten maanantain ja tiistain neiti oli yhden kaverini luona hoidossa ja siellä oli myös leikkiseurana Tellu ja Dina -koirulit. Kuulemma oli hienosti mennyt täälläkin! ... Toivon.
Muru ja Dina leikkivät. Kaverin ottama kuva.
Mini oli perjantaista keskiviikkoon Pielavedellä kavereiden luona mökkeilemässä ja pitämässä Jimi-puudelille seuraa. Minikin oli kuulemma käyttäytynyt varsin mallikelpoisesti. :)
Tiistai-iltana hain siis Murun kaverilta hoidosta ja keskiviikkona mentiin Murun kanssa hakemaan Miniä Pielavedeltä. Oli lievästi sanottuna huvittavaa, että Mini tuntui olevan enemmän riemuissaan Murun kuin minun näkemisestäni. ;) Noh, pääasia, että oli ikävä! Illalla käytiin myös viemässä Minin Manta-siskolle synttärilahjapaketti.
Torstaina käytiin koulutuskentällä juoksentelemassa kaverin kanssa ja mukana oli myös tyttöjen kaveri Lumikki-terrieri. Yleensä näiden riehumistapaamisten jälkeen uni maittaa ja kyllähän se tälläkin kertaa paikkansa piti.
Kyllä kelpaa r-r-r-r-riehua!
Pari päivää ehdittiin olla Kuopiossa kunnes piti taas lähteä, tällä kertaa kaverin tupareihin. Puolimatkapysäkki oli Oulussa, jossa täti asui, eli tytöt jäivät sitten sinne hoitoon muutamaksi päiväksi. Tädillä on myös Demi-koira, jonka kanssa Mini hieman otti viime kerralla yhteen.. Tällä kertaa Minillä ei ollut juoksuja menossa, joten tytöt tulivat paremmin toimeen. Kuulemma kaikki sujui "oikein hyvin" mutta "ei vähään aikaan jaksa kolmea koiraa vahtia". :)
Suuri kiitos kaikille jotka hoitivat koiria. Oli minullakin mukava syysloma. Nyt ei tarvitsekaan koirille hoitajaa vähään aikaan!
24.10! Mini täytti 4 vuotta! :) Minun pieni suuri maastonakki, aina niin ystävällinen ja ikuinen koiranpentu on jo nelivuotias! Mihin se aika oikein katoaa!? Minkula sai synttärilahjaksi hienon nahkaisen taluttimen (jonka Muru söi kahtia myöhemmin....), herkkuja ja paljon rapsutuksia! Tämä neiti opetti minut pitämään koirista vaikka olin vannoutunut kissaihminen vuosia. Paljon onnea pieni rakkaani. <3
Mini ja maksalaatikko-kakku.
Kasvattajan kanssa juteltiin Murun kasvusta (Muruhan on siis pieni leo ja nirsohko mitä tulee nappuloihin..) ja tultiin siihen tulokseen, että vaihdetaan Royal Canin Giant Junior saman merkin Junior Activeen. Selkeästi rasvaisemmat nappulat näyttävät tuoneen tulosta ja Muru tuntuu tykkäävän noista nappuloista enemmän. Tarjoilen Murulle myös muuta energiapitoista silloin tällöin, mm. jauhelihaa. Tarkkailen kovasti edelleen Murun kasvua. Kaikki tosin sanovat aina Murun jonkin ajan jälkeen nähtyään, että se on taas kasvanut mutta en minä vain mitään huomaa! Toisaalta pidän neitiä vieläkin samana 8,8kg painoisena pallerona, joka varasti sydämeni heti neidin nähtyäni. Huomenna koitan muistaa käydä punnitsemassa Murun eläinlääkärin vaa'alla..
Tuossa olivat kai nuo pääkohdat lokakuulta. Mukaan mahtuu toki monta ratkiriemukasta hetkeä, mm. Muru pääsi Lumikin kanssa tutustumaan agilitykenttään ja Mini opetti Lumikin menemään putkiesteen. Toisena iltana taas Muru varasti tiskipöydältä avonaisen mozzarellaraaste-pussin ja kanniskeli sitä ylpeänä pitkin kämppää. Harmi vain, että pussi oli tosiaankin avonainen ja Muru kantoi sitä kallellaan. Murun takana ovelasti hiippaillut Mini söi juustot parempiin suihin. Yhtenä päivänä taas kotiin tullessani sain huomata, että Murulla oli ollut tylsää ja useampi lelukorin lelu oli vaihtanut ulkomuotoaan.
Sisustusta Murminaattorin tapaan.
Tänään käytin juuri kaksi tuntia (kyllä vain :D) Murun harjaamiseen ja selvittelin nyt kunnolla Murun "pyrstöhaituvat" selvityssuihkeen kera. Oikeastaan koko turkki tuli käsiteltyä tuolla suihkeella, sillä neidin kovasti kasvattama talviturkki tuntui hieman sähköiseltä. Tämän jälkeen käytin jopa puolisen tuntia Minin furminoimiseen (oi ihana furminaattori!) ja sen jälkeen puolisen tuntia maton harjaamiseen, joka oli saanut osansa Minin talvikarvaan vaihtamisesta. Kyllä, meillä on matot lattialla! Whuu!
Muru n. 7,5kk.
Mini 4v.
