Ovatko timantit ikuisia? Korvapunkki ainakin tuntuu pieneltä ikuisuudelta nyt kun sen kanssa on viimeiset kaksi viikkoa tapeltu. Korvapunkki iski meidän Miro-parkaamme.
Oli synkkä ja myrskyinen yö... No ei ollut mutta mieli oli vähintään synkkä ja myrskyinen kun eläinlääkärin ottama sivelynäyte paljastautui korvapunkiksi. Lähdettiin siitä, että kyllä ne tietävät miten tämä öttiäinen karkoitetaan kissamme korvista lopullisesti. Saimme lääkäriltä ulkoloisiin karkoitteen. Kotona lukaisin nopeasti käyttöohjeet ja kaadoin pienen tuubin sisällön Miron niskaan. Se siitä?
No ei! Putkilossa luki Frontline. Kumma juttu kerta Strongholdia oli määrätty. Noh, nopeasti selvitin paketin kyljestä, että ulkoloisiin käytettävä lääke kyseessä, joten ajattelin, että rinnakkaisvalmiste varmaankin. Viikkoa myöhemmin ihmettelin kun mömmöä kissan korvissa vain riitti ja riitti. Pikaisella googlaamalla paljastui, että kyseessä oli todellakin ulkoloislääke mutta se ei korvapunkkiin tehoa. Käväisin apteekissa jossa todettiin sama asia. Vakioeläinlääkäri ei vastannut mutta onneksi sain samalla käynnillä apteekin vieressä olevasta eläinlääkäristä ostetuksi Stronghold-tuubin (vaikka piti maksaa myös reseptimaksu mutta samapa tuo kunhan Miro saisi helpotusta nopeasti...). Kotiin ja Strongholdit kissan niskaan.
Nyt viikkoa myöhemmin Strongholdin annosta tilanne on se, että mömmön eritys korvissa on hieman vähentynyt mutta avomies kävi ostamassa Otite Para vet -korvatippoja Strongholdin tueksi. Päivittäin putsailen korvat varovasti puhdistusaineeseen kastetuilla topsipuikoilla ja uutena lisänä tiputtelen n. 15 tippaa/korva korvatippoja hoitoa tehostamaan. Katsotaan miten lähtee toimimaan. Potilas on ollut hyvin yhteistyökykyinen vaikkakin tuntuu vihaavan korvatippojen lisäämistä.
Korvien puhdistusta. Yök.
Tapaus 2: Muru ja hiiva
Kuten otsikossakin sanotaan, meillä kahdella elukalla kolmesta on korvien kanssa häikkää. Murun kanssa tilanne on tosin tuttu. Murmeli-tyttösen korvat ovat aina vaatineet paljon tarkkailua ja puhdistamista ja silloin tällöin hiivan määrä räjähtää käsiin ja joudutaan korvatippakuurille.
Liikkuva korvahoitola...
Laitetaan loppuun vielä hieman faktaa tästä ilkeästä seuralaisesta, korvapunkista, mikäli joku saman ongelman kanssa painiskeleva löytää tämän postauksen esim. Googlen avulla.
Paholainen itse, korvapunkki (Otodectes cynotis).
Korvapunkin elinkierto.
Mitä tehdä kun korvapunkki iskee?
Askel 1: Eläinlääkärille ja sivelynäyte korvasta! Otite Para vet -korvatipat ovat hyvä lisä korvapunkin häätöön mutta yksinään melko tehottomia. Stronghold tai muu korvapunkin häätöön tarkoitettu reseptivalmiste on tehokkain yhdistelmä. Eläinlääkäri myös osaa määritellä korvan kunnon; onko tulehdusta, tarvitseeko vielä rinnalle antibiootteja jne.
Askel 2: Lääkitys eläinlääkärin määräämällä tavalla. Korvatippoja käytettäessä pitää muistaa, että kyseessä on pitkä kuuri: ensiksi viikko tippojen kanssa, sitten viikko ilman, sitten taas viikko tippojen kanssa jne. Mahdollisesti tippakuurin joutuu toistamaan yli kolme kertaa.
Askel 3: Siivous. Mitään hysteeristä siivousta ei tarvitse tehdä mutta paikat missä eläin nukkuu olisi hyvä puhdistaa huolellisesti.
Askel 4: Muut eläimet. Mikäli yhdeltä löytyy korvapunkkeja, todennäköisesti muut eläimet ovat myös kantajia. Mikäli eläimet ovat oireettomia ja korvat näyttävät puhtailta, pelkkä Stronghold (tai muu vastaava valmiste) niskaan on riittävä. Mikäli lisää korvapunkin valtaamia korvia löytyy niin oirehtivat eläimet olisi hyvä käyttää yhdessä eläinlääkärissä.
Askel 5: Korvien säännöllinen puhdistaminen. Kuolleet korvapunkit ja niiden jätteet eivät itsekseen korvakäytävästä lähde. Säännöllinen, jopa päivittäinen puhdistus on tarpeen!
Askel 6: Jälkiseuranta. Korvapunkki on yksi loispiru, joka on valitettavan herkkä tarttumaan myös uudelleen.
