Paljon on mahtunut meidän leon kahteen vuoteen; kaverikoiria ja koirapuistoilua, herkkuja, koirauimalaelämys, mätsäreitä ja yksi kv-näyttely, lukuisat uimareissut kesällä (ja yksi talvella ojassa!), mökkeilyä, lenkkeilyä, tokoilua sekä paljon rakkautta.
Syntymäpäivänä Muru sai paljon pusuja ja haleja, pitkän kävelyn, jonka aikana sai myös riehua vapaana sydämensä kyllyydestä, rapsutuksia niin paljon kuin vain jaksoi pyytää sekä onnitteluja kavereilta emännän välittämänä! Mummi lupasi Murulle todella hienon Pompan sademanttelin. Nyt pysyy turkki hienona myös loskasäässä!
Juhlat pidettiin ihan oman lauman kesken. Menu koostui kakusta ja porkkanamuffineista.
Muffinit äkkäsin paikallisesta lemmikkiliikkeestä. Ne olivat mukavan nopeita tehdä: lorautti mittaviivaan asti vettä ja ravisti lujaa (ja sitten tietty sekoitteli lusikalla kun pohjalle jäi pakostakin paakkuja!). Öljysin muffinivuoat mutta kyllähän tuo taikina silti jämähti aika hienosti niihin kiinni. Jos teen näitä uudestaan niin kokeilen ennemmin silikonista muffinivuokaa.
Muffineja leipomassa.
Aiemmassa postauksessa olikin jo kuva puolivalmiista hyydykekakusta. Nyt kakku sai paistijauhelihakuorrutuksen.
Kakku ja muffineja!
Tytöt eivät millään malttaisi poseerata moisten herkkujen edessä.
Mini sai oman pöydän käytännöllisyyssyistä.
"Oih! Tuskin maltan odottaa!"
Maistuu niin hyvältä...
... Että lautaset nuollaan puhtaiksi sekunneissa.
Santsikierroksen jälkeen jäi kakkua vielä mukavasti seuraavallekin päivälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti